Työelämän pirskahteleva ilo näkyy kauas


kuumat-lahteetMitä tekemistä tunteilla on työelämän kanssa? Paljonkin. Menestyvien organisaatioiden salaisuus on innostava ja innovatiivinen ilmapiiri, jossa työntekijät saavat loistaa. Huipputiimeissä koetaan keskimäärin viisi positiivista tunnetta yhtä negatiivista tunnetta kohden. Onnelliset ja tyytyväiset työntekijät ovat kaikkein tuottavimpia.

Tunteet vaikuttavat työelämässä, halusimmepa tai emme. Niin kauan kuin organisaatiossa kielletään tunteiden vaikutus sen liiketoimintaan, ne vaikuttavat ja ohjaavat tiedostamattomasti eikä organisaatio pysty vaikuttamaan niihin. Tiedostamalla tunteiden merkityksen ja toimintalogiikan pystymme hyödyntämään niitä organisaation parhaaksi.

Ihmisten johtaminen on tämän päivän juttu. Ja ihmisten johtamisessa tunteilla on merkittävä rooli. Ihminen on pitkälti yhtä kuin hänen tunteensa ja tarpeensa. Tunteet ohjaavat elämäämme – ne välittävät meille tietoa ympäröivästä todellisuudesta, niiden kautta tulkitsemme maailmaa ja ne kertovat meille sisäisestä tilastamme. Ne vaikuttavat havaintojen tekemiseen, tarkkaavaisuuteen, motivaatioon, ajatteluun, tulkintoihin, päätöksentekoon, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen – ihan kaikkeen toimintaamme.

Tunteilla on merkittävä vaikutus myös suhteessa asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Asiakkaan tai yhteistyökumppanin kokema tunnepolku kertoo paljon organisaation tuotteista ja palveluista.

Parhaaseensa yltäviä työntekijöitä saadaan kun huolehditaan siitä, että työpaikalla koetaan miellyttäviä tunteita kuten luottamusta, iloa ja hyväksytyksi tulemisen tunteita. Hyvinvoivat ihmiset ovat motivoituneita ja sitoutuneita.

Tunteet tarttuvat helposti. Fysiologisesti tämä perustuu peilisoluihin, jotka reagoivat toisten tunteisiin salamannopeasti. Jokainen tietää kuinka ilo ja nauru tarttuvat tai huoneeseen voi äkisti laskeutua painostava ilmapiiri.

Esimiehillä ja johtajilla on merkittävä rooli työyhteisön ilmapiirin luojana. Mutta myös jokainen työnyhteisön jäsen vastaa omalta osaltaan tunneilmapiirin kehittämisestä ja valitsee toimiiko itse myönteisten tunteiden levittäjänä ja yhteisön energisoijana vai ilmapiirin myrkyttäjänä.

Myönteisiä tunteita voidaan lisätä luomalla tietoisesti sellaiset olosuhteet, jotka edistävät myönteisten tunteiden kokemista. Se onnistuu esimerkiksi näin:

1)     Tunnistetaan ja nimetään ne tunteet, joita yhteisössä halutaan tuntea ja jotka saavat juuri tämän työyhteisön loistamaan. Esimerkiksi: ” Haluamme kokea iloa, innostusta, turvallisuutta ja luottamusta. Haluamme tiedostaa työmme merkityksellisyyden sekä tuntea tulevamme hyväksytyiksi ja arvostetuksi ihmisinä ja työntekijöinä.”

2)     Tunnistetaan ja nimetään ne toimenpiteet, jotka juuri tässä yhteisössä edistävät kohdassa 1) tunnistettujen tunteiden kokemista. Esimerkiksi: ”Meille tuo iloa ja innostusta se, että saamme kokeilla uusia asioita ja toteuttaa ideoitamme. Luopumalla turhasta kontrollista ja byrokratiasta johto kertoo luottavansa työntekijöihin. Turvallisuuden tunne kumpuaa siitä, että tiedämme mitä meiltä odotetaan ja että saamme tukea ja apua pahan paikan tullen. Tiedämme myös, että meillä saa tehdä virheitä ja opetella asioita. Toisten arvotuksesta viestii se, että iloitsemme toistemme saavutuksista ja jaamme avoimesti tietoa ja parhaita käytäntöjä.”

3)     Toteutetaan kohdassa 2 mainitut toimenpiteet.

4)     Jonkin ajan kuluttua arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet.

Tunteet haluavat aina tulla nähdyiksi, huomatuiksi. Kun ne tunnistetaan, niiden tuoma viesti pääsee perille. Ellei tunteita noteerata, ne vaikuttavat toimintaamme joka tapauksessa. Esimerkiksi sisäänpäin kääntynyt viha ja ahdistus näkyvät usein epäsuorasti vastustuksena, katkeroitumisena, sarkasmina, juoruiluna ja pahimmillaan uupumuksena ja masennuksena. Organisaatiossa vallalla olevat kielteiset tunteet heijastuvat myös asiakkaisiin ja johtavat asiakkaan hakeutumiseen toisaalle. Siksi on tärkeää, että työyhteisössä ja asiakassuhteissa tunnistetaan myös ikävät tunteet, kuten viha, pelko, kateus, ahdistus ja häpeä, selvitetään niiden taustalla olevat syyt ja näin päästään korjaamaan tilanne myönteisempiä tunteita herättäväksi.

Tunteet ovat elävä organismi, joiden johtaminen on tilannesidonnaista ja vaatii pelisilmää. Tunteiden ohjaaminen on hyvin hienovaraista ja edellyttää toisia kunnioittavaa ja arvostavaa asennetta. Tunnejohtamisen kehittäminen alkaa aina omiin tunteisiin tutustumisesta. Vain ihminen, joka on kosketuksissa omaan itseensä ja omiin tunteisiinsa, pystyy johtamaan omia ja muiden tunteita.