Arvoperustainen palvelumuotoilu luo merkityksiä


kravinteliUudistuva yhteiskunta toimintaympäristönä

Ihmisten tasavertaisuuden vaade korostuu tulevaisuudessa. Minä-sinä suhteet nousevat palvelumuotoilun menestystekijöiksi. Symmetriset ihmissuhteet perustuvat jaettuun ymmärrykseen. Kaikki osapuolet ovat aktiivisia.

Jaettu ymmärrys syntyy ihmisten kohtaavassa läsnäolossa siten, että erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan. Kohtaavassa läsnäolossa on mahdollista kokea vahvuutta omana itsenä. Objektista kuoriutuu subjekti. Kuluttajasta tulee ihminen. Potilaasta asiakas. Ja hyödynsaajasta kansalainen.

Tasavertaisuuden lisäksi toisin näkemisen ja kokemisen tarve voimistuu tulevaisuudessa. Uudistumisen ajureiksi muodostuvat täydentyvä käsitys onnellisuudesta, uudet talouden muodot ja suhtautuminen aikaan.

Koettu hyvinvointi perustuu itsekkyyden sijasta yhä enemmän ihmistenvälisyyteen ja keskinäiseen luottamukseen. Siihen päästään pitämällä huolta ja jakamalla. Ihmisen mittainen eettisyys edellyttää meidän jälkeemme tulevien ihmisten elämän mahdollisuuksista huolehtimista. Se lisää kokemusta elämän merkityksellisyydestä.

Myös talousajattelussa korostuu yhteistyö äärimmilleen viritetyn kilpailun sijasta. Yhteiskunnallisen edistyksen mittarina voimistuu huono-osaisuuden minimointi yksisilmäisen bruttokansantuotteen kasvattamisen rinnalla. Määrän sijasta halutaan parempaa.

Aika korvaa rahan riittävyyden ja mahdollisuuksien mittana. Rikkautta on se, että on aikaa ja sosiaaliset verkostot, joihin voi liittää omaa elämää. Pitkän aikavälin ajattelu korvaa yhä enemmän kvartaaliajattelua. Oman sukupolven sisäisen tasa-arvoisuuden lisäksi turvataan sukupolvien välistä tasa-arvoa.

Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta

Jokainen ihminen haluaa saada tunnustusta omasta arvokkuudestaan. Arvokkuuden kokemus perustuu omaehtoisuuteen, pystyvyyteen ja yhteenkuuluvuuteen.

Kokemus pystyvyydestä vahvistaa itseluottamusta. Pystyvyyden vastakohta on kokemus mitättömyydestä ja aikaansaamattomuudesta, mikä on omiaan tukahduttamaan ja turhauttamaan.

Jokainen ihminen haluaa olla oman elämänsä tekijä. Autonomisen toimijuuden ja omaehtoisuuden vastakohdan muodostaa ihmisen ulkopuolelta tuleva pakottaminen. Se ruokkii voimattomuuden tunnetta. Tällainen kokemus osoittaa, että asiakasta kohdellaan objektina eikä subjektina.

Ihmiselle on tyypillistä tavoitella yhteyttä toisiin ihmisiin. Yhteenkuuluvuus tuottaa merkityksellisyyttä elämään ja auttaa liittämään oman elämän pyrkimykset osaksi suurempaa kokonaisuutta. Yhteisöön liittyminen ilmenee osallisuuden kokemisena. Voin kokea, että minut otetaan todesta. Vastakohtainen kokemus on syrjässä oleminen, sivullisuus ja vieraus.

Jos onnistumme rakentamaan ravintolaan palvelupolun, jossa toistuvasti asiakas kokee itsensä arvokkaaksi ihmiseksi, on ravintolan vetovoimaisuus taattu. Tällöin omaehtoisuus, pystyvyys ja yhteenkuuluminen toteutuvat ravintolaan sisään astuttaessa, pöytää valittaessa, annosta tilattaessa, ruokailun aikana, laskua maksettaessa ja ravintolasta poistuttaessa.

Onnistumista osoittaa sellainen palvelukokemus, jonka ansiosta asiakas kokee itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi. Hän kokee omaehtoisuutta, osaamista ja osallisuutta.

Design ekologisesta näkökulmasta

Planeettamme rajallisuus johtaa väistämättä nykyisten materia- ja energiaintensiivisten elämäntapojen muuttumiseen. Luonnon näkökulmasta ihmisen talous on pääasiassa raaka-aineen muuttamista jätteeksi. Kaikki ihmisen tarvitsema aineellinen hyvä otetaan luonnosta ja palautetaan luontoon.

Vastuun merkitys korostuu. Ihmisen toiminnan suhdetta luontoon havainnollistaa väistämättömästi tosi hierarkia, jonka mukaan ihmisyhteisöä ei voi olla olemassa ilman elinvoimaista luontoa. Luonnon säilyminen on itsessään arvokas asia, sillä elämää ei voi olla ilman luontoa.

Mikään ihmisyhteisö ei säily vakaana ilman ravintoon liittyvien kysymysten ratkaisemista. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi. Talouden roolin ydin on ihmisen perustarpeiden tyydyttämisessä. Näistä perustarpeista keskeisimpiä on ravinto.

Globaalissa tarkastelussa eläinperäinen ravinto on tehoton vaihtoehto. Noin kolmannes peltopinta-alasta on käytössä teuraseläinten ravinnon viljelyyn. Tällä peltopinta-alalla olisi mahdollista viljellä ruokaa noin 3 miljardille ihmiselle.

Yhdysvaltojen keskivertokansalaisen ruokailutottumuksilla planeettamme pystyy tarjoamaa ravinnon nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. Mutta intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa planeetallamme riittäisi ruokaa 10 miljardille ihmiselle nykyisellä tuotantokapasiteetilla.

Ekologisesta näkökulmasta palvelumuotoilun onnistumista osoittavat tuleville sukupolville jäävät mahdollisuudet ja vapaudet.

Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta

Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme järkeviä valintoja. Tekemämme valinnat ohjaavat taloutta. Yleensä emme kuitenkaan tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta. Markkinoiden ohjautuvuus häiriintyy tuottajan ja kuluttajan välimatkan sekä tuotevalmistusketjujen monimutkaisuuden vuoksi.

Säilöttyjä unelmia -elokuva jäljitti suomalaisesta supermarketista ostetun raviolipurkin sisällön ja metallipurkin alkuperän. Jäljet johtavat eri puolille maailmaa. Vehnä tuli Ukrainasta, naudat Puolasta, siat Tanskasta, oliivit Italiasta, kananmunat Ranskasta, tomaatit Portugalista ja mausteet eri puolilta maailmaa.

Tölkin tina oli louhittu brasilialaiselta avolouhokselta, rautamalmi sieltä ja täältä, paperisen etiketin valmistuksessa tarvittava selluloosa keitetty eri maista hakatuista puista, etiketin värit oli valmistettu kemiantehtaassa samoin kuin purkin sisäpuolella oleva kalvo. Joka ikiseen työvaiheeseen liittyi lisäksi energian käyttöä. Koko planeettamme värähtää yhdestä purkillisesta raviolia.

Lähiruoka yhdistää tuottajan ja kuluttajan. Läpinäkyvyys parantaa ihmisten välistä luottamusta. Lähellä tuotettu ravinto lisää taloudellista riippumattomuutta elävöittämällä elinkeinoelämää ja lisäämällä alueen vakautta. Jos euro säilyy omalla alueella muutamia kiertoja poistumatta sieltä, on seurauksena talousbuumi. Kaiken tämän lisäksi lähiruoka säilyttää paikallista ruokaperinnettä.

Myrkyllinen maatalous uhkaa tulla kalliiksi. Euroopan unionissa on käytössä 57 mehiläisille myrkyllistä torjunta-ainetta. Globaalilla tasolla pölyttäjähyönteisten arvo on 215–525 miljardia vuodessa. Ilman pölyttäjiä ei olisi kahvia, suklaata tai omenia. Maailman ravintotuotannosta poistuu kolmannes, mikäli pölyttäjät eivät suostu yhteistyöhön ihmisen kanssa.

Uusimpien ruokailutottumuksiin liittyvien pitkittäistutkimusten viesti on hyvin selkeä. Kasvispainotteisuus edistää kansanterveyttä. Keskimäärin ne, jotka syövät punaista lihaa kaikkein vähiten, elävät pisimpään. Lisäksi lihasta saatava energia lihottaa enemmän kuin vastaava määrä kasviksista saatavaa energiaa. Ylipainoisuuteen liittyvät sairaudet ovat jo aliravitsemusta merkittävämpi ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja maailmassamme.

Yhteiskunnan näkökulmasta palvelumuotoilun onnistumista osoittaa tulevaisuuden toivo, läpinäkyvyys ja ihmisten välisen luottamuksen lisääntyminen.

Arvoperustainen palvelumuotoilu avaa uusia merkitysnäköaloja

Kulutuskäyttäytyminen on muuttumassa elämysten jahtaamisesta uudelle tasolle. Syvimmän mahdollisen tyydytyksen ihmisen saa siitä, että elämä tuntuu merkitykselliseltä. Elämällä on syy ja tarkoitus. Merkityksellisyyden kokemus syntyy kytköksessä johonkin itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen. Tähän jokaista ihmistä koskettavaan syvään henkiseen tarpeeseen vastaaminen nostaa palvelun aivan uudelle tasolle.

Esimerkiksi kahvilassa merkityksen tavoittelussa kyse on siitä, että halutaan tietää mistä kahvinpavut tulevat, millaisissa olosuhteissa niitä viljellään, ketkä viljelyyn osallistuvat ja saavatko viljelijät työstään asianmukaisen korvauksen. Merkitysnäköaloja voidaan avata kahvilan asiakkaille esimerkiksi reilun kaupan tuotteilla, luomutuotteilla ja paikallisella kahvin paahtamisella.

Ravintoratkaisuihin liittyviä arvonäkökulmia on huomattavan paljon. Jokainen niistä voi osaltaan avata merkitysnäköalan. Jännitteiset arvonäkökulmat kiteytyvät seuraaviin vastakohtiin:

  • terveyshyödyt / terveyshaitat
  • oman alueen elinvoimaisuuden lisääntyminen / väheneminen
  • luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen / turmeleminen
  • ilmastonmuutoksen hillintä / voimistaminen
  • tuotantoeläinten hyvinvointi / pahoinvointi
  • globaalin ruokaturvan edistäminen / heikentäminen

Arvoperustainen palvelumuotoilu on kokonaisvaltaisesti vastuullista. Se lisää palvelunkäyttäjän oman arvon tunnetta ja tarjoaa elämälle uusia ja pitkällä aikavälillä kestäviä merkitysnäköaloja.

Jaa artikkeli